Testiartikkeli

Helsingin 3D-kaupunkimallit käyttöön!
Senaatintori tuomiokirkkoineen ja yliopiston päärakennuksineen. Kiehtovaa liitelyä Helsingin tuttujen ja tuntemattomien tienoiden yllä. Suunta kohti kotipihaa – miltä se näyttää kaupungin uudessa 3D-mallissa? Jo pelkkää mallia jaksaisi tutkailla tuntikausia. Vaan mitä kaikkia mahdollisuuksia malli tarjoaakaan, kun se on julkaistu avoimena datana ja sitä saa hyödyntää vapaasti osana omia projektejaan?

Helsingin kaupunki julkaisi vuoden 2016 lopussa koko kaupungin kattavat 3D-kaupunkimallit: älykkään semanttisen kaupunkitietomallin ja visuaalisesti korkeatasoisen kolmioverkkomallin. Mallit tarjoavat huikeita mahdollisuuksia kaupunkitiedon analysointiin ja visualisointiin esimerkiksi vaihtoehtoisten energianlähteiden käytön mahdollisuuksista, kasvihuonekaasupäästöistä tai liikenteen ympäristövaikutuksista.

Avoimena datana julkaistut 3D-kaupunkimallit olivat helmikuun Helsinki Loves Developers avoimen datan avoimen konttorin teemana. Mallista oli kiinnostunut laaja joukko ihmisiä arkkitehdeistä yliopiston henkilökuntaan ja pelisuunnitteijoista yrittäjiin ja kaupungin omiinkin työntekijöihin. Erilaisia käyttöideoita mallille tuntui olevan yhtä paljon kuin osallistujiakin.

Uuden sukupolven kaupunkimallit
Semanttinen kaupunkitietomalli on enemmän kuin kolmiulotteinen kuva tietokoneen näytöllä. Mallin kohteet sisältävät ominaisuustietoa itsestään. Semantiikan avulla tietokone ymmärtää esimerkiksi, mitkä osat kuvaavat rakennuksen kattoa tai seiniä. Tietoa tarvitaan, kun määritetään vaikkapa aurinkoenergiatuotannon mahdollisuuksia kaupungin rakennusten katoilla.

Molemmissa malleissa näkyy koko kaupunki saarineen, yhteensä yli 500 neliökilometrin alueelta. Malleja voidaan käyttää yhdessä kaupungin kartta-, paikkatieto- ja rekisteriaineistojen kanssa. Lisäksi semanttisen mallin tietosisältöä voidaan rikastaa rajattomasti erilaisten analyysien ja simulaatioiden avulla.

”Mallista saadaan vastaus tietosisällön mukaan vaikkapa kysymyksiin, montako puuta tai rakennusta alueella on, monestako ikkunasta on merinäköala tai montako tuntia vuodessa aurinko voisi teoriassa paistaa tietylle terassille”, projektipäällikkö Jarmo Suomisto Helsingin kaupunginkansliasta kertoo.

”Mallien avulla voidaan tehdä laskelmia ja visualisoida vaativia, nimenomaan koko kaupungin kattavia analyysejä. Malleja voidaan soveltaa myös elinkeinoelämän, matkailun, navigaation, pelastustoimen, televerkkojen rakentamisen sekä kiinteistöhallinnan ja aluesuunnittelun tarpeisiin”, Suomisto jatkaa.

Kaupunkitietomalli perustuu avoimeen maailmanlaajuiseen CityGML-standardiin ja mallityössä on käytetty useita avoimen lähdekoodin sovelluksia. Sama standardi on käytössä useissa muissakin eurooppalaisissa kaupungeissa, jolloin kaupunkien välillä on helppoa tehdä yhteistyötä ja yhteen kaupunkiin tehdyt sovellukset toimivat helposti muuallakin.